Leat go joatkkaskuvlaoahppi ja vásihat go dorvvuhis skuvlabirrasa?

Dás buktit muhtin rávvagiid dutnje.

Dieđit 

Dieđit oahpaheaddjái dahje skuvlla rektorii jus vásihat ahte ii leat oadjebas ja buorre leat skuvllas. Jus du mielas lea váttis ieš dieđihit, bivdde veahki eará bargis/rávisolbmos geasa don luohtát. Váikko ii leat bákkolaš, de mii ávžžuhat dieđihit čálalaččat - dás oainnát evttohusaid mo dan sáhtát dahkat: 
 

  • Hei!

    Mun lean gulahallan Finnmárkku Givssidanáittardeaddjiin ja ožžon bagadusa iežan vuoigatvuođaid hárrái dorvvolaš ja buorre skuvlabirrasii. 

    Mun vásihan dorvvohis skuvlabirrasa NN skuvllas, mii čájehuvvo earret eará dán láhkai:

    • Ovdamearka 1
    • Ovdamearka 2
    • Ovdamearka 3

    Mun čujuhan Oahpahusláhkii §12-4 ja bivddán ahte dakkaviđe biddjo johtui doaibma sihkkarastit ahte mun oaččun dorvvolaš ja buori skuvlaárgabeaivvi mii ovddida dearvvašvuođa, searvevuođa, loaktima ja oahppama. 

Láhkaortnet dadjá ahte oahppi vásáhus galgá vuođđun árvvoštallamis ja iige ovdamearkka dihte mo skuvla dulko dilálašvuođa - gávdno diehtu dan birra Oahpahusdirektoráhta neahttasiiddus. 

Loga lasi vuoigatvuođaid hárrái dorvvolaš ja buorre skuvlabirrasii

Proseassa ovddosguvlui 

Go leat dieđihan vuorjašumát nu mo čilgejuvvon dás bajábealde, de galgá skuvla ráhkadit doaibmaplána mii čájeha mo skuvla galgá sihkkarastit dorvvolaš ja buori skuvlabirrasa oahppái, oahpahuslága §14-4 olis. 

  1. Givssidanáittardeaddji lea ráhkadan iskanlisttu mas čužžot áššit mat sáhttet veahkkin dagahit doaibmaplána eambbo konkrehta ja čielggas sihke oahppái, váhnemiidda ja skuvlii. Váldde áinnas dan mielde čoahkkimii skuvllain.
  2. Doaibmaplána galgá čilget áibbas konkrehta mo skuvla galgá bargat aktiivvalaččat sihkkarastit ahte don vásihat dorvvolaš ja buori skuvlaárgabeivviid. 
  3. Skuvla ráhkada iešguđetlágan doaibmabijuid - sihke don ja du váhnemat/ovddasteaddjit (jos leat vuollel 18 jagi) galgabehtet vuordit ahte doaibmabijut leat konkrehta ja ahte skuvla čuovvola ášši jeavddalaš árvvoštallamii bokte ovttasráđiid duinna/dinguin nu ahte dađistaga árvvoštallojuvvo doaibmabijuid ávki.
  4. Bargit galget čuovvut mielde, ja aktiivvalaččat seaguhit iežas jus loavkideamit dáhpáhuvvet. Plánas galgá maid čuožžut man láhkai skuvla galgá bargat eastadit loavkidemiid. 

Oahpahuslága §12-6 mielde galgá skuvla álggahit barggu ovtta vahku siskkobealde. Jus dat ii dahkko dahje jus doaibmaplána ii čuovvuluvvo de sáhttibehtet váidit ášši njuolga Stáhtahálddašeaddjái. Loga lasi Statsforvalteren.no.

  • Doaibmaplána iskanlistu

    • Lea go oahppi/váhnen gullon?
    • Lea go oahppi/váhnen searvan ja beassan váikkuhit plána hábmemis?
    • Mo lea skuvla ádden/ipmirdan ja čilgen oahppi subjektiiva vásáhusa?
    • Lea go váttisvuohta čilgejuvvon buot oasálaččaide buori, čielga ja áddehahtti láhkai?
    • Leat go doaibmabijut konkrehta ja vejolaš mihtidit golbma dásis?
    1. Doaibmabijut mat fuolahit su guhte givssiduvvo
    2. Doaibmabijut mat bissehit ja fuolahit su/sin guhte givssidit
    3. Doaibmabijut mat čájehit man láhkai galgá fuolahit ja olahit fas buori luohkká- /skuvlabirrasa.
    • Lea go čielga áigeplána doaibmabijuid čađaheapmái ja árvvoštallamii?
    • Lea go čielggas geas lea ovddasvástádus juohke doaibmabidjui?
    • Lea go doaibmabijuid čuovvoleami kvalitehta árvvoštallon doarvái bures?
    • Lea go dialoga/ovttasbargu gaskal skuvlla ja ruovttu nu buorre ahte ovddida oahppi dearvvašvuođa, searvadahttima, loaktima ja oahppama?

Áittardeaddjiid rolla

Givssidanáittardeaddji lea sorjjasmeahttun resursaolmmoš mánáide, nuoraide ja váhnemiidda dán barggus. 

Loga lasi Givssidanáittardeaddji rolla birra dás.

Jus dárbbašat eambbo čuovvoleami dahje jus lea dárbu dušše sagastallat Finnmárkku givssidanáittardeaddjiin de sáhtát váldit oktavuođa fylkkagieldda skovveportála bokte.

Váldde oktavuođa Finnmárkku givssidanáittardeaddjiin

Ávkkálaš liŋkkat

Sámegillii ođasmahttojuvvon 25.03.2026
Samisk versjon oppdatert 25.03.2026

Almmuhuvvon 17.09.2025 14.10
Maŋemusat rievdaduvvon 26.03.2026 10.19