Mihttomearrin lea ovddidit industriijalaš symbiosaid ja gierdogeavatlaš árvogollosiid mat ollašuhttet EU-gáibádusaid, nannejit gilvonávccaid ja buoridit gearggusvuođa davvin.
– Mii eat sáhte leat passiiva. Eurohpá bidjá dađistaga garraset gáibádusaid ceavzilvuhtii, ja jos mii eat ávkkástala vejolašvuođaid dál, de mii sáhttit massit sihke investeremiid ja márkaniid. Finnmárkkus leat resurssat, energiija ja gelbbolašvuohta, ja mii áigut daiguin hábmet boahtteáiggi ruoná industriija, cealká fylkkasátnejođiheaddji Hans-Jacob Bønå (O).
Ruoná nuppástuhttin geavadis
Konferánsii čoahkkanit ealáhusat, energiijasuorgi ja internationála oassádallit. Báikkálaš fitnodagat čájehit mo gierdogeavaekonomiija buktá sihke ahtanuššama ja guoddevašvuođa, ja nationála ja Eurohpá doarjjafállit ges čujuhit geainnu ovddasguvlui Finnmárku ruoná nuppástusas. Fáddán konferánssas leat elfápmorusttegat ja energiijajohtu gitta hydrogenii, minerálaide ja EU-njuolggadusaide.
Áigumuš lea ásahit ođđa industriijaguovddážii mat dahket Finnmárkku ruoná árvoháhkama jođihanfápmun, veahkehit olášuhttit nationála mihttomeari mii lea 100 ruoná industriijaguovllu ovdal jagi 2030, ja hukset báikkálaš gearggusvuođa báikkálaš resurssaid ja energiija bokte.
Loga lasi EIS-konferánssa birra 30. 9–1. 10
Fáktadieđut
- Fylkkalávdegoddi mearridii njukčamánus ahte Finnmárku searvá "Missions-áŋgiruššamii".
- Norga lea mearridan ahte gierdogeavaekonomiija lea min goalmmát nationála servodatbargamuš, seamma láhkái go nuoskkidangeahpedeapmi ja dearvvašvuohta.
- Juohke fylka galgá duohtandahkat unnimusat guokte industriijalaš symbiosa.
- Oktiibuot galget ásahuvvot 100 netto nuoskkidankeahtes ruoná industriija-/ealáhusguovllu ovdal jagi 2030.
- Prošeakta Finnmárkkus álggahuvvo resursarávnnjiid ja ealáhusguovlluid kártemiin, identifiseren dihte vejolašvuođaid ja hukset ovttasbarggu. BDO lea ožžon barggu.
Sámegillii ođasmahttojuvvon 29.09.2025 | Samisk versjon oppdatert 29.09.2025