Son lei preassakonferánssas Girkonjárggas maŋŋebárgga gos olgoriikaministtar ja gieldaministtar buvttiiga ovdan Ráđđehusa ođđa Davviguovlostrategiija.
Menddo unnán dahku
– Go dadjet dan nu máŋga oktavuođain, muhto eai goasii čájet dan, de ii mearkkaš šat maidege. Ii leat nu álki oaidnit oktavuođa gaskal sániid ja dagu. Dat čuodjá čábbát, muhto ii čuovo dahku sáttasániid mielde.
Ráđđehus háliida nannet gearggusvuođa ja sihkarvuođa davvin stáhtalaš gearggusvuođaguovddáža ásaheami čađa Girkonjárgii. Juolluduvvo 15 miljovnna ruvnno dán áigumuššii. Gielddat Nuorta-Finnmárkkus ožžot maid bealle virggi várrejuvvon gearggusvuođabargui. Dasa lassin galgá juolluduvvot ruhta gealboloktemii ja lágideaddjiovdánahttimii Norlánddas, Romssas ja Finnmárkkus. Mátta-Várjjat gielda maid oažžu ruđa báikeovdánahttimii dan dihte go lea suodjalusgielda.
– Čielga áŋgiruššan suodjalusa, gearggusvuođa ja nanusvuođa hárrái lea áibbas dárbbašlaš ja vuoruhusaideamet olis.
Doaibmabijut ássiide ja johtalusas?
– Ohcalan goitge eambbo doaibmabijuid oaivvilduvvon olbmuide ja duođalaš johtalusloktema. Lea darbu bargat juoga infrastruktuvrra, girdinmátkkiid, šalddiid, uđassihkkarastima ja geainnuid ovdii. Johtalus lea badjelgehččon suorgi. Nationála fievrridanplánas leat min doahttalan dušše fal 0,4 proseanttain oppalaš supmis. Dat lea heahpatlaš. Mis ii leat obage telefovdnagokčan Finnmárkku geaidnofierpmádaga mielde. Dat čájeha ahte min ássiid dorvvolašvuohta lihkohisvuođaid oktavuođas ii vuoruhuvvo, dadjá Bønå.
Su oainnu mielde Finnmárku ferte ráhčat máŋgga surggiin ahte olahit diehttalas áššiid. Bønå namuha fylkkagieldda cealkámuša oppalašgearggusvuođakommišuvdnii, gos evttohii iešguđet doaibmabijuid fylkkagieldda bealis.
– Ja de lean namuhan stuorra bargamušaid johtalusa bealis ja vel Finnmárkkuvearu, dadjá fylkkasátnejođiheaddji.
Árvalusat 2026
Ráđđehus fuomášuhttá ahte stáhtabušeahtas 2026 de áigot čuovvolit strategiija ja evttoha vuoruhemiid badjel 100 miljovnna ruvdnui. Oaivvilda ahte fátmmasta olles Davvi-Norgga, gos doaibmabijut Nuorta-Finnmárkkus vuoruhuvvojit. Guovllus lea erenoamáš dehálaš strategálaš sajádat, nugo NATO ja Schengen rádjá Rušši, ja lea mearrideaddji sihkkarastit ássama, doaimmaid ja gearggusvuođa vuođđun nationála sihkarvuhtii ja sorjjasmeahttunvuhtii.
Dá leat evttohusat
- Nannet stáhta eiseválddiid searvama ja lagasvuođa nannen dihte gearggusvuođa ja sihkarvuođa davviguovlluin.
- Nannet gielddaid gearggusvuođa ja barggu Nuorta-Finnmárkkus.
- Eanet áŋgiruššat gelbbolašvuođa ja diliáddejumi huksemiin davviguovlluin.
- Nannet gealboloktema ja lágideaddjiovddideami ealáhusain davvin Suodjalusa investeremiid oktavuođas.
- Nannet báikeovddidanbarggu suodjalusgielddain, maiddái nannet ovttasbarggu gaskal Suodjalusa ja suodjalusgielddaid.
- Ekovuogádagaid ja mearravuonaid kárten riddo- ja vuotnavuogádagas (mariidna vuođđokárta) mas lea vuoruhuvvon álgin Várjjatvuonas.
- Nannet Viessobáŋkku davvin.
- Nannet gáiddusoahpahusa fálaldaga Girkonjárggas.
- Ásahit mátkedoarjjaortnega valáštallanservviide davvin.
- Áŋgiruššat sámi ealáhusdoaimmaid ja kultuvrra ovddidemiin nannen dihte sámi guovlluid báikegottiid ja ealáhusaid ja doalahan dihte nanu sámi identitehta.